Työelämän digitaidot -koulutus

Työelämän digitaidot -koulutus

Toteutimme osana hanketta Työelämän digitaidot -koulutuskokonaisuuden syksyllä 2021. Koulutus oli suunnattu erityisesti pitkäaikaistyöttömille mutta myös niille, joilla oli tarvetta perusdigitaitojen parantamiseen.

Olemme tehneet yhteistyötä Minnan kanssa jo aikaisemmin. Minna opettaa selkeällä ja empaattisella otteella digityökaluista ja niiden käytöstä. Hän ottaa aloittelijat hyvin huomioon koulutuksissaan.

Koulutuskokonaisuudessa Minna koulutti seuraavista aiheista:

  • Sähköposti ja sen käyttö (Gmail, Outlook)
  • Pilvipalvelut (Google Drive, Microsoft OneDrive)
  • Tekstinkäsittely (Word, Google Docs)
  • Työelämän sometaidot, tekijänoikeudet, kännykkäkuvaus
  • Arjen tietosuoja ja -turva (perusteet)

Koulutuksissa opeteltiin tekemisen kautta sähköpostin ja pilvipalveluiden käyttöä sekä kännykkäkuvausta. Tekstinkäsittelyn osiossa osallistujat laativat CV:n, jonka tekemiseen he saivat ohjausta ja tukea. Osallistujat saivat tietoa sosiaalisen median palveluista, lähdekriittisyydestä, netiketistä ja tekijänoikeuksista. Lisäksi osallistujien kanssa käytiin läpi tietosuojan ja -turvan perusteita.

Minnan ammattitaito ja työelämässä vaadittavien perusdigitaitojen tuntemus olivat edesauttamassa hänen valintaansa kouluttajaksi Työelämän digitaidot -koulutukseen. Minnan laatima koulutusmateriaali oli selkeää ja opetus oli johdonmukaista ja jouhevaa.

Työelämän digitaidot -hanke oli Raudaskylän Kristillisen Opiston hallinnoima, OKM-rahoitteinen hanke. Se pyrki edistämään työelämässä vaadittavia digitaitoja tarjoamalla digitaalisia perusvalmiuksia parantavaa koulutusta ja opastusta. Hanke toimi vuosina 2020-2021.

Suojaa tilisi monivaiheisella tunnistautumisella

Suojaa tilisi monivaiheisella tunnistautumisella

Mitä tarkoittaa monivaiheinen tunnistautuminen?

Monivaiheinen tunnistautuminen (eng. Multi-Factor Authenticator eli MFA) tarkoittaa keinoa päästä esimerkiksi sivustolle tai palveluun toimittamalla kaksi tai useampi todiste oikeudestaan pääsyyn. Monivaiheisen tunnistautumisen ohella käytetään usein myös käsitettä kaksivaiheinen tunnistautuminen (Two-Factor Authenticator eli TFA tai 2FA).

Miksi monivaiheinen tunnistautuminen kannattaa ottaa käyttöön?

Käyttäjätunnus ja salasana on yhdistelmänä melko haavoittuva. Erityisen heikko se on varsinkin silloin, jos on tapana käyttää liian lyhyitä, toistuvia ja yksinkertaisia sanoja salasanoissa.

Jos joku pääsee sisälle tiliisi tai palveluusi, pääsee hän käsiksi myös henkilökohtaisiin tietoihisi: esimerkiksi postiosoitteeseen, tilinumeroon ja siihen, keitä lähipiiriisi kuuluu. Tämä taas altistaa esimerkiksi identiteettivarkaudelle tai tietojen muulle väärinkäytölle.

Monivaiheinen tunnistautuminen vaikeuttaa palveluun pääsyä sisälle asti. Pelkkien tunnusten saaminen ei silloin riitä, vaan tilille tunkeutuva tarvitsee myös esimerkiksi kännykkäsi.

Millaisia tunnistautumisen tapoja on olemassa?

Tunnistautumiseen on luotu erilaisia vaihtoehtoja. Alla esitellään niistä kolme!

Tekstiviesti

Palvelun (sähköposti, sosiaalisen median palvelu tai muu vastaava) monivaiheisen tunnistautumisen asetuksissa on melko usein tarjolla yhtenä vaihtoehtona tekstiviesti. Kun kirjaudut palveluun sähköpostilla ja salasanalla, kysyy palvelu tämän jälkeen koodia (n. 4-8 merkkiä) jonka saat tekstiviestillä. Kirjoitettuasi tekstiviestissä olevan koodin pyydettyyn kenttään pääset sisälle palveluun.

Saat tämän käyttöösi menemällä halutun palvelun (sähköposti, sosiaalisen median palvelu) turvallisuusasetuksiin.

Älylaitteeseen tuleva ilmoitus/kehoite

Kun olet kirjautumisessa kirjoittanut sähköpostin ja salasanan ja klikannut ”Kirjaudu”-painiketta, voi myös kännykkään tulla ilmoitus/kehoite. Tämä voi tulla esimerkiksi Google-tilille kirjautuessa.

Kun klikkaat ilmoitusta, avautuu näkymä, jossa kerrotaan kirjautumisesta tilille. Ilmoituksen alareunassa löytyy yleensä ”Kyllä”- ja ”Ei”-painikkeet, ja jommasta kummast klikkaamalla hyväksyt tai estät kirjautumisen. Valittuasi ”Kyllä”-vaihtoehdon pääset palveluun sisälle.

Myös tämän saat käyttöösi menemällä halutun palvelun (sähköposti, sosiaalisen median palvelu) turvallisuusasetuksiin.

Todennussovellus

Todennussovellus on yleensä älylaitteelle (kännykkä) ladattava ohjelma, jonka voi valita tunnistautumistavaksi. Todennussovelluksia ovat muun muassa Google Authenticator, Microsoft Authenticator ja Duo Mobile. Samaa todennussovellusta voi käyttää useilla eri tileillä ja palveluissa.

Kirjautuessasi sähköpostilla ja salasanalla tilille, palvelu pyytää numerosarjaa ennen tilille pääsyä. Todennussovelluksessa numerosarja vaihtuu 30 sekunnin välein.

Todennussovelluksen saa käyttöön menemällä halutun palvelun (sähköposti, sosiaalisen median palvelu) asetuksiin ja siellä monivaiheisen tunnistautumisen kohtaan. Todennussovelluksen käyttöön saamiseksi sieltä joko skannataan QR-koodi tai kopioidaan palvelun tarjoama tunniste, joka voi koostua numeroista ja aakkosista tai vain pelkistä numeroista.


Haluatko koulutuksen tai työpajan arjen tietosuojaan ja -turvaan liittyen? Ota yhteyttä!

Kaipaisiko työyhteisönne tai järjestönne vapaaehtoiset koulutusta arjen tietosuojaan ja -turvaan liittyen? Vai kiinnostaisiko työpaja, jossa opetellaan jonkin teitä kiinnostavan digityökalun käyttöä käytännönläheisellä otteella?

Ota yhteyttä ja lähdetään yhdessä miettimään teidän tarpeita vastaava kokonaisuus!

Materiaaleja digiympäristöissä toteutettavaan opiskelijakuntatoimintaan

Materiaaleja digiympäristöissä toteutettavaan opiskelijakuntatoimintaan

Yksi tämän kevään kiinnostavimmista työkuvioista oli materiaalien tuottaminen kansanopistojen yhteiselle hankkeelle, jossa lisättiin hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ammatillisessa koulutuksessa!

Tekemäni materiaalit tarjoavat apua, vinkkejä ja näkökulmia opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja vaikuttamisen edistämiseen digiympäristössä. Niistä saa tietoa ja käytännön vinkkejä, miten etämenetelmin voisi toteuttaa osallistavaa opiskelijakuntatoimintaa, joka antaa nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa opiston arkeen ja päätöksentekoon.

Materiaalit vastaavat muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon etä- tai hybriditoiminnan suunnittelussa, käynnistämisessä, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä?
  • Miten osallistaa opiskelijoita mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin?
  • Mitä asioita on hyvä ottaa huomioon, kun toimii ohjaajana/kasvattajana digitaalisissa ympäristöissä?
  • Mitä ja miten eri digityökaluja voi hyödyntää opiskelijoiden digialustoilla järjestettävässä toiminnassa?

Klikkaa alla olevien linkkien kautta materiaaleihin!

Materiaalien tuottaminen oli osa ”Hyvinvointia ja osallisuutta kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta” -hanketta, joka päättyy kesäkuun lopulla. Hankkeen koordinaattorina on Suomen Kansanopistoyhdistys ry. ja materiaalit löytyvät tämän yhdistyksen Peda.net-alustalta.

Oppiaineistot tehtiin osana painopistealuetta ”2.1. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet ja opiskelijakuntatoiminta”. Kyseisestä painopistealueesta vastasivat Kalajoen Kristillinen Opisto (verkoston vastaava), STEP-koulutus, Pohjois-Savon Opisto ja Raudaskylän Kristillinen Opisto.


Haluatko apua ja ideoita etätoimintaan? Ota yhteyttä!

Kaipaisiko työyhteisönne koulutusta tai sparrausta täysin tai osittain digiympäristöissä toteutettavaan toimintaan? Vai kiinnostaisiko työpaja, jossa opetellaan jonkin teitä kiinnostavan digityökalun käyttöä käytännönläheiselle otteella?

Ota yhteyttä ja lähdetään yhdessä miettimään teidän tarpeita vastaava kokonaisuus!

Linktree – helppokäyttöinen linkkipuu

Linktree – helppokäyttöinen linkkipuu

Oletko tuskaillut Instagramin kanssa, kun profiiliin pystyy lisäämään vain yhden linkin? Erityisen ongelmallista tämä on yritysten ja muiden organisaatioiden Instagram-tileissä, joiden yhteyteen haluaisi liittää linkit kaikkiin somekanaviin ja tällä tavoin lisätä ohjautuvuutta tiettyihin kanaviin. Tähänkin ongelmaan on jo onneksi kehitetty ratkaisuja, joista esittelen teille helppokäyttöisen Linktree-ohjelman.

Kuvakaappaus Linktree-sivuston etusivusta. Keskellä alhaalla näkyy kännykän yläosaa, sen yläpuolella konfetti- ja ynnä muuta koristetta.

Mikä Linktree on?

Linktree on nimensä mukaisesti eräänlainen linkkipuu: palvelu tarjoaa alustan, jonne voit lisätä lukuisia omia tai organisaation somekanavia ja muita linkkejä. Tälle tekemällesi listalle tulee oma linkki, jonka voi liittää Insta- tai muun sometilin profiilitietoihin eli niin kutsuttuun bioon. Alkuosa on https://linktr.ee/ ja perään tulee oma nimimerkki. Linkkipuun tekemällä ei siis tarvitse valita, minkä lukuisista kanavista valitsisi sometilin bioon, vaan pystyy laittamaan vaikka kaikki sometilit ja sivustot jakoon.

Miten Linktreen voi ottaa käyttöön?

Palvelua pääsee käyttämään joko luomalla sinne oman käyttäjätunnuksen tai liittämällä olemassa olevan Instagram-tilin Linktree-palveluun. Tietosuojan ja -turvan näkökulmasta suosittelen kuitenkin luomaan erilliset tunnukset jokaiseen palveluun, jota käyttää. Käytettävissä on sekä ilmais- että maksullinen Pro-versio, joista ilmaisellakin pääsee jo pitkälle.

Kuinka Linktree toimii?

Kuva Linktree-palvelun "Links"-välilehden näkymästä. Oikeassa reunassa kännykkä, jonka ruudussa näkymä mustavalkoisesta linkkipuusta. Keskellä kuvaa laatikoita, joissa on otsikot ja linkit niihin.

Kirjautuessasi palveluun avautuu yllä olevan kuvan kaltainen näkymä. Linkkipuuhun voi lisätä haluamiaan linkkejä ”Add New Link” -painikkeesta (1), ja lisätyt linkit näkyvät painikkeen alla elementteinä, joiden paikkaa voi vaihtaa liikuttamalla/raahaamalla. Linkkielementissä voi muokata otsikkoa sekä muun muassa liittää siihen mukaan kuvitukseksi pikkuikonin joko palvelun tarjoamista vaihtoehdoista tai ladata itse tekemänsä kuvan (2). Linkin näkyvyyden voi väliaikaisesti estää (3) tai sitten linkin voi poistaa kokonaan elementin oikeasta alareunasta löytyvästä roskakori-painikkeesta. Näkymän oikeassa yläreunassa näkyy Linktree-linkkisi, jonka voi sieltä kopioida jakoon ja oikeassa laidassa näkyy Linktree-linkkipuun esikatselutila (4).

Näkymä Linktree-palvelun "Appearance"-välilehdeltä. Oikeassa reunassa on kännykän kuva, jossa näkyy mustavalkoinen linkkipuu. Keskellä kuvaa on asetuksia, joissa voi muokata muun muassa profiilin nimeä, kuvaustekstiä sekä linkkipuun ulkonäköä.

Klikatessa ”Appearance” – eli ”Ulkoasu”-välilehteä avautuu yllä olevan kuvan kaltainen näkymä. Tämän välilehden kautta voi vaihtaa linkkipuussa näkyvää profiilikuvaa (5), muokata profiilin nimeä ja laatia kuvaustekstin (6) sekä valita linkkipuun ulkoasun palvelun tarjoamista teemoista (7). Pro-versioon kuuluvat teemat on merkitty erikseen Pro-tekstillä (7).

Onko muita kuin Linktree? Milloin linkkipuuta kannattaa käyttää?

Linktreen kaltaisia palveluita on muitakin, kuten esimerkiksi visuaalisesti näyttävä Tap.bio. Erillisen palvelun sijaan linkkipuun voi tehdä myös kotisivuille omalle välilehdelle ja liittää sen linkin eri somepalveluiden kuvausosioon (nk. bio-osioon).

Itse suosittelen käyttämään Linktree- tai muuta vastaavaa palvelua silloin, jos haluaa lisätä liikennettä omille sivuille ja kanaville. Linktree on helppokäyttöinen ja tarjoaa seuraajille selkeän väylän lisätiedon pariin.