Yhteiskunnan digitalisaatio on ollut käynnissä jo pitempään. Koronavirus on osaltaan vauhdittanut kehitystä – tietotekniikka ja digitaalisuus on tullut nopeammin osaksi arkielämän eri toimintoja ja osa-alueita.

Digitalisaatiosta puhuttaessa meidän ei kannata kiinnittää huomiotamme pelkästään välineisiin: teknologiaan, digitaalisiin laitteisiin ja sovelluksiin.

Digitalisaatio kun ei tapahdu tyhjiössä. Se etenee ennen kaikkea silloin, kun käytämme teknologiaa yhdessä ja toimimme digiympäristöissä vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Digitalisaatiota ja digitaalisen median käyttöä olisikin hyvä tarkastella erityisesti sosiaalisena ilmiönä.

Sosiaalisesta mediasta sosiaalista pääomaa

Lauri Hietajärvi ja Janne Matikainen laativan vuonna 2021 argumenttikatsauksen osana Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin julkaisemaa teosta “Ilmiökartta: Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin”. Siinä Hietajärvi ja Matikainen totesivat, että tutkimusten perusteella sosiaalinen media on sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvinvointia tukeva ympäristö.

Katsausartikkeleista tehdyt yhteenvedot ovat heidän mukaansa osoittaneet, että sosiaalisen median käytön yhteydessä esiintyy muun muassa sosiaalista hyvinvointia sekä laajempaa sosiaalista pääoma. Sosiaalisessa mediassa ovat ystävyyssuhteiden peruselementit yhtä lailla läsnä kuin kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa (Hietajärvi & Matikainen, 2021).

Edellä mainitussa katsauksessa viitataan laajaan suomalaistutkimukseen, jossa tutkittiin yli 8600 suomalaisnuoren vapaa-ajan harrastuksia ja digiteknologian käyttöä. Sen mukaan nuorten harrastusaktiivisuus ei vähene, vaikka toimisi aktiivisesti digitaalisten teknologioiden parissa (Kaarakainen & Saikkonen, 2019).

Argumenttikatsauksessa nostettiin esille myös digitaalisen median yhteisöjen ja yhteisöllisyyden merkitystä. Sen mukaan sosiaalisessa mediassa syntyvät ja toimivat yhteisöt tarjoavat jäsenilleen tukea ja auttavat identiteetin rakentamisessa. Osallistujien kesken syntyvä ryhmäidentiteetti eli sosiaalinen identiteetti voi syntyä myös verkon välityksellä. (Hietajärvi & Matikainen, 2021).

Digi- ja reaalimaailma eivät ole erillään toisistaan

Vaikka tutkimusten valossa digitaalisen median käytöllä on paljon hyviä puolia, ei voida sanoa ettei haittoja ja haasteita olisi ollenkaan. Esimerkiksi sosiaalisen median passiivisella käytöllä on havaittu enemmän kielteisiä yhteyksiä hyvinvointiin ja minäkuvaan. Sosiaalisen median alustat tuottavat etenkin nuorille naisille ulkonäköpaineita. Erilaiset haitalliset ajatukset voivat normalisoitua sellaisissa yhteisöissä, joissa korostetaan vain tiettyjä mielipiteitä ja käsityksiä. (Hietajärvi & Matikainen, 2021).

Verkkoympäristöissä ilmenevät ikävät puolet eivät sinänsä ole yllättäviä. Jos haasteita ja ongelmia löytyy myös reaalimaailmasta, löytyy niitä luonnollisesti myös sosiaalisesta mediasta. Reaali- ja digimaailma eivät ole toisistaan irrallisia todellisuuksia. Huolivyyhteeseen kietoutumisen sijaan on tärkeää, että tiedostamme haasteiden olemassaolon ja lähdemme toimimaan ratkaisukeskeisesti. Olemassa olevien ongelmien takia ei kannata sivuuttaa digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ja hyviä puolia.

Ihmisen hyvinvointi digitalisaation keskiöön

Tätä kautta on yhteiskunnan jokaisella osa-alueella – työelämässä, järjestökentällä, päiväkodeissa ja kouluissa, nuorisotyössä, terveydenhuollossa, päätöksenteossa ja niin edelleen – äärimmäisen tärkeää pohtia seuraavaa kysymystä: miten hyödynnämme digitaalisuutta niin, että se palvelisi ja edistäisi osallistujien sosiaalisia perustarpeita?

Hyvin palvelevat digitaaliset ratkaisut eivät unohda ihmisen hyvinvoinnille keskeisiä asioita: yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja osallistumista sekä itselle merkityksellisiin asioihin vaikuttamista.

Lähteet:

• Hietajärvi, Lauri & Matikainen, Janne 2021. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta tukeva ympäristö. Teoksessa Tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofi (toim.), Ilmiökartta: digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin, s. 42-46.

• Kaarakainen, Meri-Tuulia & Saikkonen, Loretta 2019. Pelaamisen ja sosiaalisuuden ympärille muodostuvat kolmannet tilat – nuorten teknologian käyttötavat ja vapaa-ajan harrasteet. Nuorisotutkimus-lehti, numero 2019:1 / 37. vuosikerta (s. 20-35). Nuorisotutkimusseura ry. / Nuorisotutkimusverkosto.

Haluatko pysyä digitalisaation kelkan kyydissä? Ota yhteyttä!

Tarvetta koulutuksille? Entä tarvitseeko työyhteisönne työpajaa, jossa voi tutulla ja turvallisella porukalla syventyä teille ajankohtaiseen asiaan tai digityökalun opetteluun?

Tutustu palveluihini ja ota yhteyttä!