Informaatiovaikuttamista digimaailmassa

7.3.2022 | Digitaidot, Mediakasvatus, Sosiaalinen media

Helmikuun lopulla alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on puhuttanut ihmisiä ympäri maailmaa. Kuvia, videoita ja muuta sotamateriaalia jaetaan nyt ennennäkemättömän paljon sosiaalisen median eri alustoilla.

Elämme informaatiotulvan keskellä, jossa media-/monilukutaidon, lähdekritiikin ja faktan tarkistuksen tärkeys korostuvat entisestään. Tämän myötä on hyvä tuntea keskeisimpiä käsitteitä sekä keinoja tunnistaa dis- ja misinformaatiota.

Informaatiovaikuttaminen sekä dis-, mis- ja malinformaatio

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan kaikkea sellaista viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan elämän moniin eri osa-alueisiin: yleiseen mielipiteeseen, päätöksentekoon ja ihmisten käyttäytymiseen. Tätä pitkin viestinnällä yritetään vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Viestintä on luonteeltaan järjestelmällistä.

Dis- ja misinformaatiossa on kummassakin kyse väärän tiedon levittämisestä. Disinformaatiossa se on tahallista, kun taas misinformaatiossa se on tahatonta. Sanaa ”misinformaatio” käytetään myös kattokäsitteenä, kun puhutaan koko harhaanjohtavan tiedon kentästä.

Malinformaatiolla tarkoitetaan oikean tiedon levittämistä vahingoittamismielessä. Henkilötietojen vuotaminen verkkoon on yksi esimerkki malinformaatiosta.

Sisältösekaannus-sivuston mukaan Euroopan neuvoston raportissa on suositeltu käytettävän edellä mainittuja käsitteitä valeuutisen sijaan. Kyseistä käsitettä on jo pitkään kritisoitu muun muassa sen abstraktista luonteesta, joka määrittyy liiaksi asti sen mukaan kuka on äänessä. Käsitteen ”valeuutinen” tilalle on haluttu tarkempia termejä kuvaamaan harhaanjohtavaa tietoa, joka leviää verkossa.

Kuinka voin tunnistaa mis- ja disinformaation?

Misinformaatiotutkija Claire Wardle on laatinut seitsemän kohdan tarkistuslistan mis- ja disinformaation tunnistamiseksi:

  • Satiiri tai parodia: ei ole tarkoitettu vahingon tuottamiseksi, mutta voi kuitenkin hämätä ja huijata
  • Harhaanjohtava sisältö: tiedon käyttämistä tarkoituksellisesti ja harjaanjohtavasti joko asiaa tai henkilö vastaan
  • Huijarisisältö: erilaisten lähteiden väärentämistä (esimerkiksi sitaatit)
  • Manipuloitu sisältö: aitojen sisältöjen, kuten kuvien ja uutissisältöjen, muuttamista harhaanjohtamistarkoitukseen
  • Ristiriitainen konteksti: kun kokonaisuuden eri elementit, esimerkiksi otsikko ja kuva, eivät vastaa sisältöä
  • Väärä konteksti: aidon tiedon jakamista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa) saatetekstillä, joka voi johtaa harhaan
  • Väärennetty sisältö: täysin keksittyä sisältöä, jonka tarkoituksena on vahingoittaa ja johtaa harhaan

Uusimmat artikkelit

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ota yhteyttä

minna@damdamdidi.fi